Where are those happy days, they seem so hard to find? Mun jokaista lihasta särkee, en pysty kunnolla edes kävelemään. Mua väsyttää jokaikinen päivä ja illalla en saa nukuttua. Maailmaa pyörii yhtä karusellia enkä mä pysy mukana. Ihmiset vilkuttaa mulle sen kyydistä enkä mä ehdi huutaa niiden perään. Kuinka mä voin elää päivä kerrallaan, kun muut ovat jossain toisessa päivässä? Enkä tiedä jatkaisinko tätä blogia. You seemed so far away though you were standing near.

Proana - det vackra som inte alla ser. Har inte vägt mig idag, så kan inte uppdatera er hur det går. Ligger i sängen och samlar kraft till att bege mig ut på en löprunda. Känner att det är högtid nu, har slappat till mig som bara den under den senaste veckan. Vågen visade två kg upp imorse och jag har blivit en tjock flodhäst. Att ständigt äta och aldrig känna hunger, hur ska jag då kunna gå ner i vikt? .